Nimen valinta on aina vaikeaa, meillä ollut mielessä yksi perus nimi, lyhyt, ytimekäs, nätti ja söpö nimi, mutta luettuani joululahjaksi saamani "Anna-Leena Härkösen: Onnen tunti", iski sieltä eräs ihana erikoisempi nimi vaihtoehto, mutta mies ei oikein lämmennyt, joten saa nähdä mikä meidän vauvasta tulee. Ehkä ei pitäisi miettiä juurikaan etukäteen, vasta sitten kun vauva on maailmassa ja näyttää sen todellisen luontonsa. :)

Rupeaa olemaan jo aikalailla työlästä pelkkä ylösnouseminen sohvalta tai käveleminen jääkaapille. Jostain syystä nivustaipeet on ihan juntturassa ja tekee kipeää tietyt liikkeet. Jalat on edelleen kuin norsulla ja nyt on noin viikon verran myös sormet niin täynnä nestettä että aamulla tuntuu kuin olisi nivelreuma! Kamalaa! Mä en tykkää yhtään! Heppailukin täytyi jättää nyt tauolle, se vasta harmittaakin. Pari kertaa ollaan miehen kanssa (aatella, ukko halus mukaan joka kerta) käyty yhdellä toisella tallilla päästämässä hevosia sisälle ja ruokkimassa, mutta muuten musta ei kyllä hevosten hoitajaksi ole kun ensi vuoden puolella taas.

Nyt on tullut vain mässäiltyä ja istuttua kotona, tukalaa. 

Huomenna RV 37...viimesiä viikkoja viedään. Jauuuuu!